Karhukuvaus piilokojussa Kuhmossa 

25.12.2022 Sanna Kyllönen

Kuhmolaisen luontokuvamatkailun itseoikeutettu kärkituote on karhu. Ruskeakarhu on paitsi Euroopan suurikokoisin peto myös suomalaisten kansantarujen mahtavin otus. Niinpä se inspiroi kuvaajia monessakin mielessä.

Mikä tekee karhusta niin kuvauksellisen kohteen? Suhtaudumme suurpetoihin usein pelonsekaisella kunnioituksella ja ripauksella taikauskoa. Koska karhun vetovoima perustuu sen väkevyyteen, liittyy karhu retkeen aina pieni seikkailun maku. On kutkuttavaa päästä kuvaamaan karhua lähietäisyydeltä - ja sitä tilaisuutta harvalla on ilman piilokojun tuomaa suojaa ja mukavuuksia.

Kuvauskojun sijainti ja varustelu on mietitty valokuvauksen tarpeista käsin - valon suunta, taustat ja saavutettavuus palvelee kuvausprosessia parhaalla mahdollisella tavalla. Monissa  kohteissa on mahdollista valita kojunäkymäksi joko suo, metsänreuna tai lammenranta. Valintamahdollisuus on erityisesti sarjakävijän mieleen!  

Piilokojussa on sen verran mukavuuksia kuin mitä jalasmökissä keskellä korpea voi olla. Kuvaajalle tärkein on tietysti kuvaustaso, johon saat asetettua kameran kuulapään avulla. Katseluikkunan lisäksi seinässä on aukko kameran objektiivia varten, jota ympäröi   kiristettävä pussukka. Tämän lisäksi piilokojussa voi olla makuulaveri, kuivakäymälä ja/tai  kaasulämmitys.

Yleensä karhukojussa vietetään koko yö; retki alkaa alkuiltapäivästä ja päättyy seuraavana aamuna. Näin ollen kuvaaja voi hyödyntää keskikesän yöttömän yön upean valon täysimääräisenä - sillä edellytyksellä että jaksaa valvoa yön tunnit. Kevät ja syksy on sikäli armollisempi kun pimeän aika mahdollistaa pidemmät yöunet.  Myös iltaretkellä pääset erinomaisesti kuvauksen makuun jos toki valo on maagisin aamun koittaessa.  

Monet Kuhmon kojuyrittäjistä on itsekin paitsi kokenut eränkävijä myös luontokuvaaja. Lentiiran ja Kuhmon puolivälissä sijaitsevan Boreal Wildlife Centren isäntä Kari Kemppainen on palkittu luontodokumentaristi, joka on tuntee  paitsi karhun myös ahman, metson ja suden liikkeet läpikotaisin. Kuikan kämpällä toimivan Wildlife Safaris Finlandin Lassi Rautiainen on suurpetovalokuvauksen ja -matkailun pioneereja Suomessa.

Lentiiralaisen Taiga Spiritin karhukojuyrittäjä Sabrina Logeais on taustaltaan ranskalainen eräopas ja tunnettu myös talven ahmakojuretkistä.  Bear Centre Vartiuksessa lienee lähialueen suurin karhunkatseluun erikoistunut yritys, jonka uutuustuotteita ovat karhutalo ja luksustason katselutuotteet. 

Kuhmoa ja etenkin Lentiiraa voidaan oikeutetusti pitää piilokojukuvauksen keitaana. Oletko sinä harkinnut karhunkuvausretkeä piilokojussa? Kerro ajatuksistasi aiheeseen liittyen. Mikäli haluat lisätietoa luontokuvaukseen liittyvistä teemoista tilaa uutiskirjeemme.

Talvikuvauskohteet Lentiirassa

2.1.2023 Sanna Kyllönen

Kun karhu käy talviunille lokakuussa, avautuu piilokojuissa mahdollisuus muun muassa ahma- ja kotkakuvaukseen. Lentiirassa ahmakojuretkiä toteuttaa Taiga Spirit, jonka opastetuilla retkillä liikutaan lumikengillä.

Huhtikkuussa käynnistyvän kuvaussesongin kohteita ovat heräävien karhujen lisäksi siivekkäät. Metsonsoidin on yksi ikonisimmista kuvatilanteista, mutta myös kuukkeleilla ja kotkalla on ihailijansa.

Pitkä talvi on ensisijaisesti omatoimisen ja erätaitoisen luontokuvaajan toiminta-aikaa. Siinä missä paikalliset kuvaajat ja metsästäjät tuntevat olosuhteet ja eläinten liikkeet verrattain hyvin, on vierailijan omaksuttava seikkailumieltä ja antauduttava saloille vinkkien kera tietämättä etukäteen varmasti mitä reissulta tulee löytämään.

Lentiiran metsissä on kyllä kuvattavaa. Lajeista ahma, metsäpeura, hirvi, susi, kettu ja jänöt kuuluvat paikalliseen faunaan, joiden jälkiä voi seurata lumella. Jäljittämiseen tarvitset joko lumikengät tai metsäsukset, joita voit tarvittaessa vuokrata Lentiiran Lomakylästä.

Aloitimme Lentiiran Lomakylässä kuluneena talvena linturuokinnan. Näin haluttiin auttaa pikkulintuja selviämään pitkästä talvesta, mutta myös luoda kuvausmahdollisuuksia vieraillemme. Tähän mennessä mökkien läheisyydessä olevalla ruokintapaikalla on pongattu ainakin sinitiainen, talitiainen, käpytikka, harmaapäätikka ja närhi. Myös teeriparvia tavataan pihapiirissä varsin usein.

Kuluvana vuonna rakennamme läheisen suon laitaan riistapellon. Sinne toivomme houkuttelevamme hirviä ja metsäpeuroja kuvattavaksi ympäri vuoden. Tiedotamme heti kun paikka valmistuu!

Itse en ole kovinkaan kaksinen eläinkuvaaja, mitä nyt pihapiirissäni vierailevät pöllöt saavat kuvausviettini heräämään. Upean lapinpöllön parin vuoden takaisia vierailuja muistan kaiholla, ja tänään äkkäämäni helmipöllön toivon saavani ikuistettua vielä jonakin päivänä!

Mikä sinua kiinnostaa talvisessa luontokuvauksessa? Onko sinussa löytöretkeilijän luonnetta samota saloilla kuvauskohteita etsimässä ja vartoomassa erämaan armoilla? Kerro kokemuksistasi aiheeseen liittyen. Pidä insta-tilimme seurannassa ja/tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajantasalla!

Lens Lentiiran ohjelmistossa luentoja ja workshopeja

8.1.2023 Sanna Kyllönen

Kerrassaan ensimmäinen Lens Lentiira luontokuvatapahtuma järjestetään 23. - 26.2.2023 Lentiiran Lomakylässä, Kuhmossa. Pakkaskaudelle ajoittuva tapahtuma tutustuttaa ennakkoluulottomat luontokuvausharrastajat arktisen luontokuvauksen saloihin niin teoriassa kuin käytännössä.

Lens Lentiiran ydintä ovat mestarikurssit, missä valokuvaharrastajat pääsevät opettelemaan uusia taitoja alan ammattilaisten inspiroivassa ohjauksessa. Fotohiihtoretkellä testataan - leikkimielellä mutta tosissaan - luontovalokuvauksen taitoja, ja parhaat palkitaan kisaan osallistuvien vertaisarvioiden perusteella.

Kajaanilaislähtöinen, nykyään Sipoossa asuva valokuvaaja ja tietoikirjailija Antti Haatajan työskentelyn keskiössä ovat tällä hetkellä susi, havumetsäluonto ja arktinen ekosysteemi. Ajankohtainen hän on suurpetojen ja ilmaston maailmaan luotaavasta teoksesta Tappajat Suurpetojen kujanjouksu ravintoketjun huipulle (Tammi 2023), jonka syntyprosessista hän kertoo Lens Lentiiran avajaistilaisuudessa Kuhmo-talolla torstaina.

Antti on myös erittäin kokenut eränkävijä, ja perjantaiaamun luennolla hän kertoo kuinka valmistautua kuvausretkiin saloilla. Mitä tahansa haluatkin tietää erämaan salaisuuksista - lajikäyttäytymisestä, kuvausnikseistä, varusteista -  nyt on ensiluokkainen tilaisuus kysyä!

Bisher Sawan on Helsingissä työskentelevä ammattivalokuvaaja, jonka erikoisalaa ovat hää- ja muotokuvat miljöössä. Lauantaina Bisherin muotokuvauksen mestarikurssilla opitaan kuinka kuvaustilanteesta tehdään mahdollisimman luonteva -kuvaaja - malli -työskentely. ja miten kkuvauskohde asemoidaan miljöössä parhaalla mahdollisella tavalla valo-olosuhteet huomioon ottaen. Mestarikurssi sopii harrastajakuvaajalle joka tuntee kamerankäytön perustekniikat. Halutessasi voit osallistua kurssille myös kännykkäkameralla.

Tutkiva luontokuvaaja Pauli Seppinen on erikoistunut luovan luontokuvauksen tekniikoihin. Paulin mestarikurssilla opiskellaan kameran liikuttelutekniikkaa ja päällekkäisvalotustekniikoita (ICM "intentional camera movement"  ja ME "multiple exposure"-tekniikat). Kaksipäiväisellä kurssilllä pääset syventymään aiheeseen niin teoriassa kuin käytönnässäkin. Kurssi sopii harrastajakuvaajalle joka tuntee kamerankäytön perustekniikat. Parhaimman annin saat kurssilta kun sinulla on kyseisiä tekniikoita tukeva järjestelmäkamera mukanasi.

Mestarikurssien lisäksi ohjelmassa on muun muassa Talvimaisemakuvauksen alkeiskurssi, jossa opetellaan valotuksen ja kuvasommuttelun perusasioita järjestelmäkameralla. Tapahtuman päätöspäivänä ohjelmassa on myös Maisema minussa -luontopotrettiretki, missä uppoudumme sisäisen maailman näkyväksi tekemiseen valokuvan keinoin. Tälle hyvinvointipainotteiselle retkelle et tarvitse välttämättä kameraa mukaan, sen sijaan saat itsellesi potretin muistoksi.

Paikalliset retkioppaat tarjoavat mahdollisuuden luontokuvausretkille erikoishintaan. Sabrina Logeaisin mukana pääset lumikenkäretkelle ahmakojulle. Kerttu Komulainen puolestaan opastaa kurssilaiset revontulikuvauksen saloihin.